torstai 1. tammikuuta 2009

Rauha maassa, toistaiseksi..

tai jotain sinne päin.. Katsotaan minne suuntaan tilanne isän kohdalla kehittyy. Äiti on luottavainen, kai sitten minunkin on oltava. Itku ei vain katoa. Anopillakin oli kyynel silmässä, kun kerroin.. Mietin vain miten jaksan kasata itseni lauantaiksi. Päivä kylpylässä juhlien 60v päivää, siis anopin - joka ei itse tiedä asiasta vielä (kai) mitään. Hän kyllä ymmärtäisi.. muista en tiedä..Mutta kun ei voi sanoa mitään etten pilaa toisten yllätystä. :(

Voi voi, kun on joskus vaikeaa.. :( Kaikkia ei vain jaksaisi miellyttää varsinkaan nyt. Ei juuri nyt.

Neulonutkin olen. Mambo-takin takakappale on valmis. Fiksuna aloitin molemmat etukappaleet samanaikaisesti ja kaaduin omaan nerouteeni. Pitää ensin tehdä napillinen puoli valmiiksi, jotta osaa ajatella napinreikien paikat.. plääh.. Se siis siitä neroudesta ja nopeudesta.. Jos sitten hihojen kanssa onnistuisi tuo nerous.. :D
Näihin jukurtin makuisiin tunnelmiin.. :D Hei.. ja mukavaa alkanutta Uutta Vuotta! Kiitos paljon toivotuksista ja lämpimistä sanoista.. Olette ihania, ihan kaikki. :)

3 kommenttia:

marja kirjoitti...

Voimia näihin vaikeisiin hetkiin!!

Ja hyvää uutta vuotta!!

Rouva Oranssi kirjoitti...

Toivottavasti isäsi voi jo paremmin.

Parempaa tätä vuotta!!

MarjutJ kirjoitti...

Voi, miten ikävää sinulla on ollut juuri silloin, kun en käynyt lukemassa, vaan vain kirjoittamassa omaan blogiini.

Paljon jaksamista sinulle! Toivottavasti isäsi on jo parempaan päin.