torstai 17. huhtikuuta 2008

Tavallista, mutta tarpeellista..

Nimittäin villasukat ekaluokkalaisen jalkoihin..kun valitti ettei ole yhtään.. (näinköhän..)
Koko on jotain 32. Raidat täsmäsi sukissa aika lailla hienosti.. Lankaa sain kulumaan 72 g. Puikkoina 3,5 ja 4. Silmukoita 44. Pääteltyä sentään sain langat jo, vähän höyrytellä pitää, että asettuvat nätisti.. hieman möykkyistä jälkeä nyt kuvassa..ovat liki suoraan puikoilta kuvassa. Mutta kauaa ei mennyt näihin.. Jokunen tunti kaiken kaikkiaan, kun vasta iltapäivällä aloitin tekemään.. Siinä välissä sitten oli vielä kaikki siivoukset ja ruuanlaitot iltapuuroinen ja kylpyineen.. Hyvä minä!
Eipä tarvitse taas ihmetellä, että mitä on pakko seuraavaksi tehdä.. Maanantaina on ekaluokkalaisella taas synttärikutsut. Eli pipoa.. ja tietty Hello Kitty, kun toisillekin on tehty, ettei tule tytölle paha mieli. Se on tytöillä joskus kovin pienestä.. :DD
Itsellä on sentään hyvä mieli.. oikeastaan ekstra hyvä, sillä kuulin hyviä uutisia.. tosin vielä epävirallista.. Mutta eskarilainen saa kai ensi vuodeksi sen opettajan, jonka olin salaa toivonutkin. Eli kerrankin jotain hyvää siltäkin saralta. Nykyinen opettaja ei ole oikein tainnut olla kenenkään vanhemman mieleen.. Sellaisen kuvan olen saanut. Mutta hyvä, että tulee tosiaan sellainen opettaja, joka osaa opettaa ja saa varmasti lapset järjestykseen..
Piti mennä ajoissa nukkumaan.. joopa joo.. Mitäpä se nyt sitten enää.. kun on mennyt jo näin pahasti yli niin.. Ei vaan, nyt on pakko, että jaksaa.. Päivällä on taas pakollista menoa ja silloin pitäisi olla erittäin skarppina..ja valppaana. Joten poistun kohtaamaan nukkumatin.. Öitä!

3 kommenttia:

TiinaR kirjoitti...

Ihanan pirtsakat sukat :)

MarjutJ kirjoitti...

Että olet ahkera; kateeksi käy. Minä vaan taistelen nappilistan ja takin osien kokoamisen kanssa.

tuijam kirjoitti...

tulin vastavierailulle. ;-)

tuo keltainen hello kitty-pipo ja lapaset setti on ihana! Sopii erityisen hyvin lapsukaisen haalareiden väriin, muutenhan kelta-beigeen on aika hankala yhdistää sointuvasti värejä; vaaleanpunainen ei ehkä se kaikkein osuvin.
Olen aina pitänyt keltaisesta, vahinko vain ettei se oman ihon kanssa sovi yhteen mitenkään.
Ja niin, tuo tunika valmistuu melkein itsestään pyöröpuikoilla telkkua katsellessa; kunhan on selättänyt alun raglanlisäykset - vaikeita eivät ole nekään.