tiistai 8. heinäkuuta 2008

Uskaltaa jo huokaista...

Koira alkaa taas olla oma itsensä.. Iso huokaus pääsi, kun käytiin hakemassa koira eläinklinikalta ja koira otti ison loikan syliin. :) Kasvattajan kanssakin asiasta puhuin, hänkin oli kysellyt mahdollista aiheuttajaa tälle tulehdukselle.. Mitään selkeää syytä ei saatu, oksennuksesta johtuva nestehukka on voinut aiheuttaa tulehduksen synnyn.. se on kai joskus hyvin pienestä kiinni. Oletettavasti tästä ei ole mitään jatkoseuraamusta.. vaan on ihan kertaluontoinen juttu.
Nyt pitää vaan olla kovana ja odottaa huomiseen, että saa antaa ruokaa.. Ja sitäkin pieniä määriä ja erikoisruokaa, josta hiljalleen siirrytään omaan ruokaan takaisin. Mutta mitenkä selitän nälkäiselle koiralle, että huomenna vasta tulee ruokakuppi kirsun eteen.. Tänään vielä pelkkää vettä.. :( Pontus ulisee ja seisoo ruokatynnyrin vieressä surkeana. Antibiotti-tabletinkin puolitin, että sain antaa kiitokseksi tassun antamisesta..
Mutta nyt tosiaan uskaltaa jo ajatella oikeasti, että mitä oikein tekisin seuraavaksi neulonta-rintamalla.. Voi tätä valtavaa onnen tunnetta. Kiitokset kaikille, jotka toivottivat Pontukselle paranemista.. taisi olla suuri apu.. :) Nyt mä poistun siistimään nurkkia ja *entten tentten* mitä neuloisin tai virkkaisin.. ja lankaa esiin.. (arvatkaa vaan onnistuuko näin helposti, että saisin istua rauhassa.. )

3 kommenttia:

wool-lady kirjoitti...

Joskus voi kotiäidillekin hiljainen hetki tulla, silloin vaan on jotain vialla! :)
Hyvä että Pontus on paranemaan päin.

Anonyymi kirjoitti...

Hienoo, että koiruus tulee kuntoon =)
Blogissani olisi sinulle noudettava pränikkä =)

Anonyymi kirjoitti...

Voi kun kiva, että Pontus on paranemaan päin. Onneksi saa jo tänään ruokaa :)