lauantai 3. tammikuuta 2009

Hrr..

Tulipahan uitua.. ja oltua ryppyinen kuin rusina. Paluumatkalla otin torkkuja ja heräilin muutaamaan otteeseen, vain todetakseni, että ei olla vielä kotona.. :D Ette uskokaan miten väsynyttä porukkaa meillä oli.. Kuopus aloitti peukalon syönnin jo ollessamme altaalla viimeisiä polskutteluja.. se on sen merkki, että sitä väsyttää.
Anoppi totesi jossain välissä ettei hänellä ollut aavistustakaan mihin päätyy.. ja epäili tosiaan ettei tiedä jaksaako enää tänään siivoilla.. Sanoinkin, että kun me huomenna mennään kahville päivällä, niin ei tarvi panikoida, jos on kesken siivoilut.. *vieraammat* ihmiset tulevat illemmalla.. siinä on päivällä meillä sitten hetki aikaa auttaa.. :) jos on tarvis.
Mutta se ärsyttää, jos etukäteen sanotaan, että me emme jää syömään ravintolan puolelle uimisen jälkeen.. niin silti pitää varata koko "ryhmän" nimissä uinti+ruokaliput. Tosin me pidettiin päämme ja lähdettiin sitten uinnin jälkeen kotiin. Fiksu veto, kun lapset olisivat varmaan nukkuneet pöydän ääreen ja ruoka oisi jäänyt syömättä.. Säästettiin siinä ainakin..hmm.. 90 euroa niillä hinnoilla. No joo.. lapset tykkäsi uimisesta.. joten se siitä. Kivaa oli niin kauan kuin sitä kesti. Nyt toivotaan ettei ketään vaan sairastu.
Ajattelin vielä sinnitellä puikoille neuletakin hihat Mambosta.. ja vähän alkua.. Katotaan.. Jos saisi sitten valmista joskus siitä takista. Esikoinen sai kummeiltaan lahjaksi (vähän etukäteen) ihanan musta-hopeisen juhlamekon.. siihen olisi kiva saada kiva, pieni ja lämmin jakku tms.. Ideat alkoivat heti ryöpytä mielessä.. jos tekisi ensin tuon takin..
Kauniita unia.. ja lämmin peitto päälle! Moiks!

2 kommenttia:

hiisa kirjoitti...

No hyvä että jaksoit polskutella. Arjesta poikkeava tekeminen saa aina ajatukset hetkeksi muualle ja oma mieli saa hetken lepotaukoa surullisista asioista. Voimia!

MarjutJ kirjoitti...

Hyvä kuitenkin, että jaksoit uiskennella. Paranemisia ja jaksamisia!