Susi jo syntyessään..

totesi armas mies mun huovutustyöstäni. Tosin itse totesin jo sitä ennen, että loikkaako pesukoneesta susi, kun avaa luukun.. Eli näitä mun surkeita omia yrityksiä, matkassa ilman ohjetta, teen vain mitä mieleen tulee. Mitenkä näitä nyt vielä kuvailisi..?? Eli sitä kummitytön joulukalenterin aihiota. Väkersin sitä Novitan tummanvihreästä Huopasesta. Koko kerällisen kulutin, toiselle puolelle harsin muovia ja koneeseen vaan pyörimään. Eipä kauaan pyörinyt, kun ajattelin, että pakko nähdä millä mallilla työ on. Hyvä niin, sillä jäljellä olis varmaan ollut nenäliinan kokoinen tilkku, jos oisi ohjelman loppuun asti pyörinyt. Joten kaiken tämän ähertämisen lopputuloksena on n. 50cm korkea vihreä joulukuusi. Katselkaa ja kauhistelkaa, olkaa hyvä:

Hieman hintsusti jäi alimmaiseen osaan mittaa.. Mutta kelvannee noinkin, pakko! Jatkojalostus on vähän auki. Ryhtiä pitäisi kuuselle jostain saada. Mietin pahvia ja nätti jouluista tms taustakangasta, jotta pysyy kuosissaan, muuten on turhan vetelä. Samalla kävi mielessä ommella ne pussit sitä samasta kankaasta kuin tausta. Nuo muutamat jo valmistuneet yllätys pussit voisin antaa tytöille. Tyttöjen kalenterin saan kyllä toteuttua toisin, tai sitten jatkan noita pusseja vaan lisää. Onneksi on vielä hetki aikaa.. armon aikaa.. :)

Yritän painaa mieleeni ja palata lukemaan täältä blogistani, että: Novitan Huopanen huopuu mulla to-del-la nopeasti. Jos siis päätän sitä taas jossain käyttää.. Löytyyhän sitä muutama kerä varastosta.. (joka on muuten mullin mallin..kuka kumma on mun lankoja penkonut..??).

Teijahan mulle kivan yllärin järjesti blogissaan.. Käsille on tiedossa lämpöä, tumppujen muodossa. Kiitos kivasta sunnuntai-yllätyksestä.. Ehkä siksi tuo huovutus-juttu ei jaksanut kauaa mietityttää..eikä harmittaa.. Ehkä mun pitäisi olettaa, että mulla on hyvää tuuria tiedossa, pitkään aikaan en ole mitään voittanut. Joskus aikoja sitten jotain pientä.. Hmm. Pidetään mielessä.

Kuvittelin muuten täyttäväni kalenterin kenties Dumle-karkeilla. Ensin mietin, että laitan ekaan luukkuun sopivan pätkän helminauhaa ja ekan helmen (siis jotain isoja puuhelmiä tms) ja seuraaviin sitten lisää helmiä ja aattona oisi helmet valmiina. Mutta toisaalta.. kun perheessä on vielä pari pikkuveljeä isoveljen lisäksi ja se, että jaksaako neiti innostua helmien kasaamisesta..joutuessaan siis odottamaan. Niin tylsästi taidan sortua karkkiin.

Mutta nyt menen hiplaamaan tuota joulukuusta..ja miettimään. Toivottavasti jotain ideoita tulee taas uniin asti..kuten yleensä. Eri asia muistanko kaiken selvästi aamulla vielä.. dementiaa.. sitä äitidementiaa..!