Hyvää vauhtia on edistynyt Revontuli, vaikka vähän on aika ollut kortilla ja oon saanut neuloa pätkittäin (ajallisesti) huivia. Mutta tykkään kovasti, enkä edelleenkään laskisi kovinkaan mieluusti huivia käsistäni. Aina vielä kerros..ja vielä kerros..ens kerroksen jälkeen lopetan. Joten ihmekös tuo, jos kerrokset lisääntyy. Värikin on langassa kivasti vaihtunut, seuraavaksi odotan seuraavaa sävyä.. Sekin on jo kohta käsillä.
Leikin tänään taas parturia; leikkasin neiti 4v:n tukan reilusti lyhyemmäksi, samoin ekaluokkalaisen tukkaa. 4v:n tukka on aivan ihana, siis sopii täydellisesti malliltaan. Leikkaus vaan on varmaan aika siksakkia. Toivon mukaan kukaan ei katso tarkkaan.
Mä luulen, että Revontuli-huiveja voi tulla useampikin tämän jälkeen. Tosin edelleen se kärrynyöräneule kolkuttelee ja myönnän katsoneeni lähikaupan seiskaVeikan varantoja.. Mutta en sitten sortunut. Hyvä niin, kun tuo Revontulikin on vielä jonkin hetken kesken.. Jos taas palaisin sen pariin. Se ei anna rauhaa.. Moi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti