torstai 24. tammikuuta 2008

En tiedä mitä sanoisin..

Ei ole oikein käsityöt edistyneet. Puseron takakappaleen sain valmiiksi ja etukappaletta aloitin..ja siihen se on jäänyt. En nyt jaksaisi sen suuremmin vatvoa tota kouluun liittyvää juttua täällä ja tässä, kun käsitöistä pitäs puhua, senhän takia kaikki melkein taitaa tänne sivuille eksyä. Mutta pahoitin mieleni lapseni puolesta tosi pahasti tänään, ei ole oikein mistään tullut mitään.
Mä en voi mitenkään yhtyä opettajan lauseeseen, jonka kirjoitti lapsesta. Totesi näin: "..puhe poikkeaa selkeästi muiden lasten puheesta, sillä hän puhuu aina kirjakieltä ja hieman *laulavalla nuotilla*. Toisaalta lauseet ovat hienosti rakennettuja, toisin kuin omani."
Just. Tietenkin pakonomaisesti aloin kuunnella lapsen puhetta ja pää oli seota, kun en pidä sitä kirjakielenä, jos lapsi käyttää normaaleja puhekielen ilmaisuja, kuten mää, tää, miks. Tuli tunne, että kun lapsella ei ole puhevikaa, niin haetaan sitten puheesta vikaa. Jos lapsi kysyy multa vaikka, että Äiti, onko meillä lisää maitoa? tai Kestääkö ne Nooran synttärit tosi pitkään.. En koe niitä mitenkään oudosti muodostettuina kysymyksinä. Mulle tulee asia selväksi. Kai se on mun vika.. Ehkä mä lässytän lapsille itse kirjakieltä huomaamatta, ovat oppineet multa..?? Mä olen ylpeä, jos mun tyttö osaa olla kohtelias ja hyväkäytöksinen. Eikä mun tarvi pelätä, että se kiusaisi toisia koulussa..
Rehtorin ja opettajan kanssa olen puhunut kiusaamisesta. Puuttuvat nyt siihen eskarissa, että lyöminen saadaan loppumaan täysin. Kumpikaan ei luvannut, että tekisivät myös lopun tuosta tytön tönimisestä sekä repimisestä. Tuli tunne, että valitan ns. turhasta. Tänään taisi olla pitkään aikaan päivä, ettei se sama poika kiusannut mitenkään. Kysyn tytöltä nykyään, kun tulee kotiin, että kiusasiko poika tänään, sen sijaan, että voisin kysyä mitä kivaa opit ja teit tänään koulussa. Opettaja ei ole itse kertonut kertaakaan, että tyttöä kiusataan, vaan tyttö on itse kertonut kotiin tultuaan.. Ei ilmeisesti ole oleellista opettajasta, tai sellaisen kuvan saan.
No, anyway.. Paha mieli kaikkosi edes hetkeksi, kun lapsi nukkumaan mennessä totesi: Äiti, mää rakastan sua. (huom.. ei kuulosta kirjakieleltä.. :D )
Palailen taas käsityöasioissa, kunhan huomisesta selvitään. Kiitos, että kuuntelitte. :) Antakaa anteeksi mun kaikki kirjoitushäirät.. Mulla on väsy ja kenkku päivä takana.

6 kommenttia:

lentokala kirjoitti...

Voi että! Mua riipaisee niin syvältä aina kun luen tai kuulen koulukiusaamisesta. Omalla kohdallani valitukset tyssäsivät opettajaan ("pitää ymmärtää kun on vaikeaa kotona" yms.) ja kiusaajan vanhempiin ("eihän meidän pojassa mitään vikaa"). Opettajan tehtävä olisi kyllä puuttua asiaan, mutta valitettavasti näitä silmänsäummistajia on edelleen ihan liikaa!!! Itse jätin lopulta kertomatta kotona kiusaamisista, koska koululle valittamisesta oli enemmän haittaa kuin hyötyä...

Toivon niin että tilanne selviää parhain päin mahdollisimman pian!!!

Kristiina S kirjoitti...

Jaaha. Eihän kirjakielessä mitään pahaa pitäisi olla. Joskus joku lapsi käyttää sitä niin, että se kuulostaa ns. pikkuvanhalta ja se kyllä särähtää korvaan. Mutta antaa lapsen puhua miten puhuu, kunhan ei kiroile ja v-tuile. Oli taas bussissa paha olla kun eka-tokaluokkalaiset v:tä ja p:tä joka toinen sana. Sellaiseen opettajan pitäisi puuttua. Kai ne koulussakin nurkan takana haistattelee niin, että ope saattais kuullakin.

Ota nyt iisisti, voimahalaus.

MarjutJ kirjoitti...

Ei kirjakieli ole mun käsittääkseni mikään ongelma. Ja joskus näillä tädeillä menee vähän tärkeilyn puolelle. Omalla pojalla ehdotettiin kouluun menon myöhäistämistä vuodella, koska hän ei ollut hiljaa ja paikallaan ruokaillessa. Poika nimittääin puhumaan opittuaan puhui lähes taukoamatta murrosikään saakka ja miehethän eivät millään voi tehdä kahta asiaa yhtaikaa:) Otin sitten pienen keskustelun tädin kanssa ja poika meni kouluun ja aikanaan kirjoitti ylioppilaaksi hyvin arvosanoin eikä koko aikana ollut koulussa mitään ongelmia. Pysyi jopa syödessä paikallaan:) Mutta näiden tätien sanat saattavat saada aikaan paljon pahaa mieltä.

anna kirjoitti...

Kyllä minuakin kummastuttaa tuo kirjakieleksi väittäminen, ihan tavalliselta puheeltahan tuo kuulostaa. Ja kyllä pitäisi opettajankin puuttua kiusaamiseen. Ja oli millaiset kotiolot tahansa, niin miksi niitä täytyy muihin purkaa (en tiedä millaiset tällä pojalla on, mutta tuohon lentokalan kommentiin viitaten...)

Meillä poika puhuu välillä "liian" hienoilla sanoilla ja jännillä lauserakenteilla, mutta onhan tuo pienikin vielä.

Jaksamista teille! Pysy vaan tiukkana tätien kanssa ja kiusaajien :)

TiinaR kirjoitti...

Onpas kurja tilanne :( Ihmetyttää ettei koulussa sen enempää ole puututtu tuohon tilanteeseen. Toivottavsti tilanne nyt lähtee selviämään ja tyttö saa olla rauhassa koulussa.

Tuota puhejuttua en tajua ollenkaan, miksi ihmeessä siitä tehdään numero jos lapsi puhuu kirjakieltä tai jos lapsen puhe poikkeaa toisista, kuitenkin ollen normaalia. Ehkä tässä on haluttu hakea jotain vikaa jota ei oikeasti ole.

Jaksuja!

Anonyymi kirjoitti...

Ehkä opettaja yrittää etsiä kiusatusta syytä kiusaamiseen, vaikka eihän sen niin pitäisi mennä. Toisaalta itse otan kyllä liiankin herkästi opettajan viestit..