Yksi puhelu voi muuttaa..

koko loppupäivän.. ja mulla ei ole mitään syytä jaksaa juhlia tulevaa uutta vuotta. Näin lyhyesti sanoen; äiti ilmoitti, että isäni oli itse halunnut lääkäriin olotilansa takia. Koska hänet haluttiin pitää vähintään 12 h näillä näkymin sairaalassa sisällä, ei kyseessä voi olla vähäpätöinen juttu..

Mieli on niin apea.. Ilo vaihtui suruksi. Ihmettelen vaan miten sain puhelun ajan pidettyä itseni kasassa. Ja äitini.. Ei voi kuin toivoa parasta ja luottaa siihen, että seuraavaksi kun soitetaan on vain pelkästään hyvää kerrottavaa.

Piti vihdoin sytyttää nuo joulukynttilätkin.. tunnelmallista valoa..upeat tuplaliekit! Rauhasta ei vain ole tietoa, kun lapsilla on jatkuvaa leikkiä. Päätin säästää heidät uutiselta. Mitäpä se heitä hyödyttäisi.. hämmentäisi vain suotta. Riittää, että aikuiset murehtivat.

Hyvää Uutta Vuotta kuitenkin teille muille! Uutta postausta tai vuosikatsausta tuskin viitsin tehdä enää.. Tulihan niitä töitä tehtyä vaihtelevasti vuoden aikana.. Hyvää ja Parempaa Vuotta odotellen.. sekä paaaaljon lankaa ja valmiita töitä! Heips!

Edit: Äiti ilmoitti hetki sitten, että isä on operoitu ja pitäisi olla nyt ok. Isä oli itse soittanut. Hyvä niin.. Mutta sitten oli siskon mies liukastunut pihassa ja nilkka paisuksissa olivat siskoni kanssa suunnanneet lääkäriin. Mitäpä tästä ajatella, päättyykö mennyt vuosi vain hurjan kurjasti vai ennustaako tämä tulevasta jotain.. katsotaan.. Kiitos ihanista kommenteista.. :) Mieli alkaa itselläkin *nousta*..